Mun on pitänyt avata tänne tota 'bonuselämä'-termiä. Niin hyvässä kuin pahassakin oon saanut bonuksia. Iso bonus elämässäni on tietenkin MS-tauti. Äkkiseltään ajateltuna se on aina vain huono bonus. Mutta ei se niin mee. Mulla on oikeesti elämässäni liuta tärkeitä asioita ja ihmisiä, joita mulla ei muuten olisi.
Nyt on taas pitkin kesää tullut niitä vähemmän-kivoja bonuksia, joiden takia mä nytkin makaan sairaalassa. Keuhkoveritulppa todettiin ihan yllättäen elokuun alussa ja nyt sit sen seurauksien kautta ja monen mutkan jälkeen hb ehti laskea 75:een. Tosin, tänään sunnuntaina 30.syyskuuta se oli vihdoin kunnolla nousussa, 90. Mulle on tiputettu litra ringerin liuosta, 2 pussia verta, 3 pussia jääplasmaa ja taas 2 pussia verta. Perjantai-iltapäivän jälkeen... sain ihan aluksi myös semmosen piikin, jonka piti hillitä verenvuotoa. Nyt vasta toimii. Mulla siis poistettiin hormonikierukka 4 viikkoa sit ja samalla löytyi myooma. Nämä kaikki yhdistettynä tulppaan ja Marevan(verenohennus)-lääkitykseen, aiheutti sen, että meinasin vuotaa kuiviin.... Nyt pistellään hepariinia aamuin illoin vatsanahkaan, marevania ei enää jatketa. Jollain tulppa-arvo pitää aisoihin saada. Jos nyt korjaantuu yksi asia, niin sit pitää saada korjaantumaan toinen ja sit ilmeisesti pitää tuumata, kuinka pidemmällä aikavälillä käy ja mitäs sit, jos ei käykään. Mitenhän nää jutut oikein sisäistäis, ja muistais?? Mitä seuraavaksi on tarkoitus tapahtua ja koska tiedetään lisää?? Todennäkösesti naistentautien osastolla vierähtää vielä muutama päivä. Keskiviikkona pitäis olla Tysabri-tiputus (MS-lääke). Katsotaan, kuinka sen kans käy.
Niistä hyvistä bonuksista, joiden takia mä oon oikeastaan edes tolpillani, haluan ihan ykkösenä mainita Alin. <3 En tiedä, miten tästäkin sotkusta jaksaisin rämpiä ylös- ja eteenpäin ilman sitä!! Seuraavana tulee meidän ihanat koirat Viivi ja Leksa sekä Tiikeri-kissu, jotka on ihan parasta lääkettä. Leksalla on kuulemma ollut mua kovasti ikävä, kun on nuollut mun tyynynliinaa. 2 vuorokautta oon siis nyt ollut pois kotoa. ;) Yksi iso ilonlähde on bonusmukulat Arttu, Riina ja Hanna. Ne on mulle tosi tärkeitä, vaikka harvoin nähdäänkin!
Tuo otsikko, 'kärsi, kärsi. saat kirkkaamman kruunun', rupee oleen jo pelkkä vitsi. Kyllä tässä nyt kärsitty on ihan tarpeeksi, mutta en mä mitään kruunua tästä tarvitte. Tai siis kuinkahan paljon ja kauan on oikein tarkoitus kärsiä, että se kirkkaampi kruunu ois käden ulottuvilla??
Bonuselämä otetaan bonuksena. Kaikki hyötykayttöön. Positiivinen negatiivari hakee vaikka väkisin ne hyvät bonukset.
Tämä on mun elämää. Päiväkirjaa en koskaan ole oppinut pitämään. Fiilispohjalta edetään ja kirjoittamani tarinat, aiheet, tapahtumat sekä kiinnostukset rönsyilee. Uutta, vanhaa, historiaa tai nostalgiaa. Ylläreitä ja reissupäiväkirjaakin, aina välillä. Toisenlaista arkea.
Mietin tuota myoomaa... Juu, siis yksinään se ei ole mitenkään vaarallinen. Miulla on kohdussa tällä hetkellä 4-5 myoomaa. Ja kierukka. Yksi näistä myoomista aiheuttaa epäsäännöllisiä vuotoja. Kuulemma myoomat voidaan leikata pois, jos aiheuttavat enemmän riesaa. En ole vielä siihen valmis. Marevan onkin sitten eri asia, mitä aiheuttaa siulle tuossa sopassa... Aika jännää, että Marevania antoivat noin nuorelle... Nykyään sille on jo vaihtoehtoja...
VastaaPoistaOikein paljon voimia siulle! Muista, ettei aina tarvitse jaksaa! Joskus saa olla vaan... Elämä/tilanteet kantaa silloin.
Klexanea eli hepariinia nyt sit pistelen tonne helmikuun loppuun saakka. (Ja meen samalla totaalisen vararikkoon. On sitte kalliita piikkejä.) Ei mulle aluksi ehdoteltukaan mitään muuta ku Marevania, mutta ilmeisesti se yhdessä pienen myooman kanssa oli mun kropalle ihan liikaa.... Kun hepariini-kuuri on pistetty, otetaan kierukka pois ja sit sen myooman voi höylätä pois. Jos siis on tarvetta kumpaankaan toimenpiteeseen. Tosin, vähän on ollut puhetta, että ne kyllä poistetaan molemmat. Turhaa haittaamassa haaveita... ;)
Poista