Tämä päivä siis. Outo ja ihana. Vihdoin on virallisesti Retaleen 'kirjat' samassa osoitteessa allekirjoittaneen kanssa. Tuntuu oudolle, mutta ihanalle. Oudolle siksi, että eihän täs ny mikään muutu. Samalla sohvalla me ollaan kymppiuutisia katteltu jo hyvän aikaa. ;) Ihanalle siksi, että nyt tää on vieläkin virallisempaa. Yhdessäolon 2-vuotispäivä häämöttää nurkan takana.
Raivostuttavaa tässä päivässä oli se, että kulutimme aikaamme 2 tuntia Kelassa hermoja kiristellen. Kuinka voi olla edelleen niin tuskaisen vaikeaa saada aikaan toimivaa ja jouhevaa asiakaspalvelua?? Ei helvetti, että meinas käämit palaa... Asumistukiasioita käytiin kartoittelemassa, kun eihän sekään voi meidän tilanteessa mitenkään yksinkertainen homma olla. Ei tietenkään. Retaleella on vielä toiminimi, mutta firmalla ei ole mitään toimintaa eikä siis mitään tuloja. Mitä tarttee tehdä ja selvittää, kun tehdään asumistuen tarkistushakemus ja mitä ylläreitä voi olla odotettavissa. Varsin mukavaa paperinpyöritystä....juu ei.
Pyörittelen tässä kovasti mielessä kaikkia niitä kesän ajatuksia ja retkiä, mistä mun on tarkoitus tehdä jonkinmoista dokumenttia, mutta huomaan, että ilmeisesti mun kesä on ollut sen verran vauhdikas, etten tiedä mistä aloittaisin. Alusta ehkä kantsis... Mutta tätä mä mietin sit huomenna taas uusiksi. Nyt vois painua piakkoin vaaka-asentoon valmistautumaan taas yhteen sairaalapyrähdykseen huomenna. MS-lääke Tysabrin ois tarkoitus tipahdella suonistoon.
P.S. Näillä höpinöillä ei todnäk oo minkäänlaista 'markkina-arvoa'. Aivan sama, tää on mun 'päiväkirja'. ;D
Tämä on mun elämää. Päiväkirjaa en koskaan ole oppinut pitämään. Fiilispohjalta edetään ja kirjoittamani tarinat, aiheet, tapahtumat sekä kiinnostukset rönsyilee. Uutta, vanhaa, historiaa tai nostalgiaa. Ylläreitä ja reissupäiväkirjaakin, aina välillä. Toisenlaista arkea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti