Vanhakin jo nuortuu ja sairas ihan notkistuu :)

Pakko kirjoittaa muistiin, vaikka sit vaan omaksi iloksi. Innostuttiin lähtemään taas pyörä/mopolenkille tutkimaan ympäristöä ja takaisin kun tultiin, innostuttiin vielä Retaleen kanssa haravoimaan ja lakaisemaan etupihaa. Että siis mulla on joku nyt pielessä, kun pystyn tekemään tämmösiä fyysisiä hommia. Eihän tää nyt tunnu ollenkaan työkyvyttömyyseläkeläisen hommalta, kun haravanvarressa rehkii. :D Noh, enhän mä kuitenkaan kauaa jaksa, mut jaksan kuitenkin. Huippaa sen verran, että jo senkin takia täytyy istua hetki ennenkuin jatketaan ruuanlaitolla. Mutta monta hyvää tekijää tässä on, ilmeisesti, kun saa aikaan aivan huiman suuren eron jaksamisessa. Verrattuna siis oloon, joka oli esim.vielä 3 viikkoa sitten... Ihanaa kulkea ja katsella, kun mullasta tunkee esille kevättä ja kesää ja perhosia lentelee kymmenittäin. Ja ihanaa, että mä pystyn niistä nauttimaan!