Kaikkee kivaa ja vähän ei-niin-kivaa.

Mikähän siinäkin on, että sitä vaan haluaa kaikkee kivaa ja mukavaa ajanvietettä, vaikka kuinka särkee tai väsyttää?? Niin no, toi on vuosien opettelun tulos, että osaa yleensäkään nauttia mistään hauskasta, kun oikein kunnolla särkee tai väsyttää. Mutta kyllä kurjuus unohtuu tai hetkeksi ainakin hiipuu taka-alalle, kun on oikeesti kivaa ja tärkeä ihminen lähellä. Mutta tosiaankaan tämä ei ole ollut yksinkertainen itsestäänselvyys vaan vuosien opettelun tulos. Olen siis ikuinen opiskelija :D 

Kokemuskouluttajakurssi on varsinaista näyttöluentoa vaille valmis. 15 minsaa aikaa, kertoa tärkeimmät ja oleellisimmat. Käsi pystyyn kaikki ne, jotka mukamas uskois suoralta kädeltä mun muka siihen pystyvän tuossa ajassa??!! Jos joskus on mahdollisuus ruveta kokemuskouluttajaksi, eli on jokin sairaus tai vamma, josta on valmis puhumaan esim.opiskelijoille, suosittelen. Palaute on huimaa ja itsestä tuntuu kertakaikkiaan hienolta, kun kertoo omaa tarinaansa ja joku vielä ihan oikeasti hyötyy siitä. Ja se yhteishenki kurssilaisten kesken!!! Tää on mun juttu. Kunhan vaan väsymys väistyisi ja sananhaku ja keskittymiskyky saatais paremmaksi, voisin tehdä paljonkin tätä hommaa. 

Lauantaisen kurssipäivän päätteeksi lähdettiin Retaleen kanssa veljen perheen tupareihin. Ne olikin samalla vähän niin ku serkkutreffit. Enpä muista, että oltais kaikki (paitsi yksi) oltu koolla ja vielä perheineen!! Aivan huippuilta ja kaikilla oli niin hauskaa!! Retaleskin on ilmiselvästi hyväksytty koko sukuun ja näyttää jo ystävystyneen mun Marko-serkkunikin kanssa. Aivan loistavaa <3 

Eilen käytiin pyörä-mopo-koiralenkillä ja samalla siistimässä edesmenneiden nelijalkaisten rakkaiden hautaa kesäkuntoon. Samalla tehtiin tässä koulun alueella rundi ja etsittiin sopivaa multakasaa, josta vois vähän "lainata". Samaan maaperään mun takapihalle menee kuitenkin, kuninkaan maille. ;) En kehtaa kuitenkaan ihan koko määrää, mitä tarvitsen, hakea jätesäkillä tosta koulun alueelta. Enkä siihen ihan itse pystyisikään. Joten pari multasäkkiä *"Plantgardenista" ostoslistalla. *Retaleen nimi Plantagenille, tarttuva. ;) Ajelun (ja multavarkauden) jälkeen saatiin vielä yksi asia hoidettua, jota oon suunnitellu ihan vaan muutaman vuoden. Vesisaavi rännin alle. Meni about 2 minuuttia. Hitto, että mulla onkin kaikkee kivaa. Ja Retales on ihan ykkönen! :) 

Vähän ei-niin-kivaa... mua puuduttaa ja jalat jäykistelee. Juilii ihan perkeleellisesti. Syke on mitä sattuu ja päätä särkee ja käsien vapina on pahentunut. Näin muutamia mainitakseni. Yhden lääkkeen annostusta on nostettu, mut nyt kyllä tuntuu siltä, että lasketaan takas. Kun sivuvaikutukset on epämiellyttävämpiä kuin varsinainen hoidon kohde. Toki oon jo tuumannut, että johtuuko Tysabrista, mutta ekasta tiputuksesta oli melkeen kolme viikkoa, kun nämä alkoi. Lääkkeen annosnosto tapahtui viikko sit... Yritän saada nukuttua. Mietin näitä uusiksi huomenna, jos viitsin. Tai ehdin. Pitäis taas olla menos puoli päivää. Nyt mä haluan kuulla Äijänretaleen äänen ja sitten pääkky tyynyyn.