Blogini on päiväkirjani, joten kirjoitan tänne muistiin! :) Sivuvaikutukset lääkkeistä ollut liian usein pahempia kuin itse hoidettava oire. Taas yksi "kokemus" takanapäin, pikkuhiljaa toivottavasti.
Venlafaxiinista siis kyse ja syy lääkitykseen oli ahdistuksen torjuminen ja rauhoittaminen ennenkaikkea hyvään yöuneen. Pikkuhiljaa aloittelin, eka 75, sit 150 mg ennenkuin nosto 225 mg:aan. Kerkesin vaan vähän aikaa syömään 225mg ja se pahensi olon "lopullisesti". Vähensin takas 150:een muutamaksi viikoksi ja sit muutaman päivän 75mg. Nyt toka päivä kokonaan ilman. :// Ei mulle perkl lääkkeet sovi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Uusi lääkekin (ketipinor) tuntui nyt psykiatrin määräämänä ihan järkevänä ajatuksena unen rauhoittamiseen ja muutenkin "tasottamiseen". Lisäksi sain melatoniini-reseptin unen laatua (ja kestoa) parantamaan. Nyt vaan totesin, että ei helevetti!!!!!!!!!!!!!!!! Ketipinor kuuluu psykoosilääkkeisiin. Sitä käytetään skitsofrenian hoitoon. Sitä käytetään myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen vaiheen hoidossa. En saatana uskalla tommosta lääkettä edes kokeilla, koitan pelkkää melatoniinia, kun se olis vähän turvallisemman olonen, koska kroppahan tuottaa sitä jo itsekin. Mutta siis mun perusongelma on ahdistuneisuus, MS:n lisäksi... Toinen pahentaa toista.... Jos tää olotila helpottuu ja saan MS-lääke Tysabrin hyödyn kantavaksi voimaksi, eli jaksamista enemmän, oon ihan satavarma, että mun ahdistuneisuus helpottaa kun jaksaisin paremmin!!! Ja se jo helpottikin hetkeksi, kun olin pienellä venlafaxiini-annoksella ja sain ekan Tysabri-virtapiikin. Kun nostin annosta, alkoi alamäki. Noi ulkonariehumiset ja tekemiset, kukkahommat ja kivien kannot, mitä tässä pari viikkoa sit oli, oli venlafaxiinin sivuvaikutusta, ns. hypermaniaa!!!!!!!!!!!
Että näin. Mun pitäis pikkuhiljaa uskoa, monia lääkkeitä kaikenlaisiin oireisiin kokeilleena, että ne ei mulle sovi. Psykoterapia on varmaan paras vaihtoehto. Tai sit parantava lääke MS-tautiin. ;)) Moni vaiva helpottuu kuitenkin jo pekästään sillä, että saisin energiatasoa paremmaksi, jaksaisin ajatella... tai olla ajattelematta liikaa.
Hui, tulipas tästäkin nyt sepostus!!Mutta siis syy kirjoitukseen ja pointtini on se, että ei lääkkeet oo se autuaaksi tekevä keino. Parantava, tai helpottava konsti pitää löytää oman itsensä sisältä, ajatustensa seasta ja uskomalla itseensä. Näinhän se on. Mutta lääkkeisiin sortuu ainakin näissä mielen asioissa useasti juuri siitä syystä, että omat voimavarat ei yksinkertaisesti riitä. Ja aikojen alusta olen ollut avoimena näiden asioideni kanssa, joten toivottavasti tästä on jollekin jotain hyötyä, että kerron suoraan kokemaani.
Tiedän olevan, hyvää ja kaunista. Enemmän kuin unelma onnesta.
Oon samaa mieltä että se helpottava löytyy ittesä sisältä. En sun historiaa hirveesti tiiä mutta omasta kokemuksesta ja paniikkihäiriön kanssa elämisestä ms:n rinnalla: kun uskalti ruveta puhumaan lähipiirin kanssa tästäkin vaivasta jo se helpotti niin ei tarvinu enää hermoilla toisten suhtautumista jos yht´äkkiä rupes skitsoileen jostai aivan typerästä... Kyl se siitä, tiiän koska sulla on vielä enemmän munaa ku mulla
VastaaPoistaKiitos Marika!!!!!!!!!! Ja just näin se on, pitää saada suu auki. Muuten ei mikään asia hoidu. :) Jatketaan samaa rataa sen suhteen, että meissä tosiaan on sitä munaa.
VastaaPoistaKyyneleet silmissä luen............ylpeydestä ja myötätunnosta....Katja -kulta....näin meidän täytyy tsempata ja jaksaa !!!!!
VastaaPoistaSiitä sitä energiaakin sitten löytyy - onnistumisesta ja jaksamisesta vaikka päivän kerrallaan. Ja päivä kerrallaanhan me eletään!!! <3
Ihana Pia, kyyneleet silmissä nyt mullakin, sun kauniista sanoista! Tsemppaus ja tuki jatkukoon :)
VastaaPoistaHei Katja! Kokeilin kans syksyllä ketipinoria + stellaa nukkumis ongelmiin yms.. Säikähdin kans ketipinorin pakkaus selostetta, mut ku kysyin lääkäriltä,niin oliko se että yli 5 pillerii päiväs niin sillä hoidetaan skitsoa, 2-3 masennusta ja 1 päiväs auttaa nukahtamaan. Toimi mulla tosi hyvin, mut aamut oli aina tosi takkusia..Tsemppiä!!
VastaaPoistaJanica