...miksi päässäni joka aamunkoi kuolinkellot soi??!!
Ei nyt ihan sentään kuitenkaan, mutta kaikenlaisia tuntemuksia tässä on ollut viimeisen viikon aikana, joista en todellakaan oo riemuissani. Odotan innolla, sitä aamua, päivää ja iltaa, jolloin vieroitusoireet on poissa ja asiat alkaa taas rullaamaan.
Fyssarilla olin ja huomasin taas, että endorfiinit todella helpottaa fyysisiä vaivoja ja psyykkistä hyvinvointia. Eikös tätä nyt oo muutenkin jo kauan mainostettu liikkumisen hyödyissä? Mutta jännästi mulla takoo takaraivossa kysymyksiä Tysabrin sivuvaikutuksista.... Ens viikolla seuraava tiputus, eli pitäis nähdä neurologi samalla. Nyt aion vaikka lukita tarkkailuosaston oven ja näin varmistaa, että se ei pääse livahtamaan ennenkuin olen asiani esittänyt ja kysmyksiini vastaukset saanut!!!
Niin muuten, kesä tosiaan tulee. Sen tietää siitä, että suunnitellaan ja merkkaillaan kalenteriin mahdolliset moottoripyöräretket ja -ajelut!!! Hah, hokasin, että välillä puhun moottoripyöräilystä tai motoristina olosta niin ku siitä muka jotain tietäisin... oikeesti, mä oon ollu kyydissä 2 kertaa 135km . ;D Kyllä mä kuitenkin kovasti tykkään ja odotan, että kyytiin taas pääsen. Ja ihanaa leirielämää viettämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti